Helppo vegaaninen rahkapiirakka

 

Rusinoilla vai ilman? Se on yksi niistä sinänsä merkityksettömistä mutta periaatteellisesti suurista arjen kysymyksistä, joissa pitää valita puolensa. Siis samaa osastoa kuin kummin päin vessapaperirulla laitetaan telineeseen tai kumpi kuuluu päällimmäiseksi, juusto vai leikkele.

Itse tykkään kyllä rusinoista sellaisenaan, mutta en erityisemmin välitä sekoittaa niitä mihinkään kuumennettavaan ruokaan, jossa ne turpoavat ja pehmenevät. Siksi tein tämän rahkapiirakan ilman niitä. Se ei kuitenkaan estä sinua sekoittamasta täytteeseen rusinoita, jos niistä pidät. Miten on, valitsetko oman piirakkasi rusinoilla vai ilman?

Soijarahka on todella mukavan makuinen piirakan täyte, jota tässä piristetään sitruunalla. Kun piirakka on vielä varsin helppo valmistaa, mietinkin, miksi sitä ei ole tullut tehtyä useammin. Piirakka sopii pääsiäiseen mutta myös mihin tahansa arjen tavalliseen kahvihetkeen.

Lehmänmaitorahkaa tähän ei tosiaan tarvita, vaan Alpron Go On -soijarahka hoitaa saman asian. Soijarahkalla on vieläpä se mainio ominaisuus, että se hyytyy uunissa, joten kananmunaakaan ei täyte kaipaa.

Vegaaninen rahkapiirakka

Pohja

100 g margariinia

3 dl vehnäjauhoja

1/2 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

2 rkl vettä

Täyte

400 g soijarahkaa

1 dl sokeria

1 tl raastettua sitruunan kuorta

1/2 sitruunan mehu

1/2 tl vaniljajauhetta

(rusinoita)

1. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon pehmeä margariini ja vesi. Sekoita käsin, kunnes taikina on tasaista.

2. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. Esipaista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.

3. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista vielä 20 minuuttia.

4. Anna piirakan jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua, jotta se jähmettyy.

Vaivalloisuusaste: Yllättävänkin helppo. Jos haluaa vielä helpottaa ja nopeuttaa, voi käyttää valmista piirakkataikinaa. Niistäkin löytyy vegaanisia vaihtoehtoja.

2-vuotiaan arvio: "Haluan lisää kakkua!"

Nyhtökaurapiirakka - helppo vegaaninen suolainen piirakka

 

Linssinööri-blogi on vaivihkaa ehättänyt arvokkaaseen yhden vuoden ikään. Kulunut vuosi onkin ollut mukava ja mielenkiintoinen! Kuten varmaan melkein kaikki blogit, Linssinöörikin lähti liikkeelle ihan vain kokeilusta, että kiinnostaisikohan tällainen ketään ja keksisinköhän mitään julkaistavaa. Välillä on sujunut jouhevammin ja välillä takkuisemmin, mutta kyllä homma kaiken kaikkiaan on onnistunut yli odotusten.

Linssinöörin ideana on tehdä vegaanisesta ruuanlaitosta mahdollisimman helppoa. Vuoden varrelle on mahtunut aika monenlaista niksiä ja konstia, ja kehittelen koko ajan lisää. Resepteissä on hyödynnetty jonkin verran puolivalmisteita, kuten peruna-sipulisekoitusta, josta syntyy vähällä vaivalla kiusauksia. Jos et ole vielä kokeillut, testaa vaikkapa tätä curry-kikhernekiusausta.

Ruokaisien sosekeittojen valmistusta olen puolestaan helpottanut käyttämällä valmiita kasvissoseita, kuten tässä supernopeassa porkkanakeitossa.

Yksi hyvä raaka-aine helppoihin mutta täyttäviin arkiruokiin on nyhtökaura. Nyhtökaurareseptit ovat olleet suosittuja, blogin viiden luetuimman postauksen joukkoon mahtuvat merellinen nyhtökaurasoppa ja nyhtökaurastifado.

Kaikkein suosituin resepti ei kuitenkaan ole erityisen helppo, jos nyt ei mikään järkyttävän vaikeakaan. Se on ruotsalaisen Awesome Vegan Dadin blogista kääntämäni seitanresepti, joka onkin kyllä todella hyvä.

Blogin pitäminen on ollut innostava oma juttu, joka on antanut motivaatiota osaamisen kehittämiseen monellakin eri alalla: vegaanisen reseptiikan tuntemuksessa, ruuanlaittotaidoissa yleisemmin, valokuvauksessa, kuvankäsittelyssä, ruokastailauksessa, blogimaailman ymmärtämisessä, verkkoanalytiikassa. Monessa näistä olen vielä ihan alkutaipaleella, mutta kuitenkin pidemmällä kuin vuosi sitten.

On myös tuntunut palkitsevalta, että ainakin välillä blogi on ilmeisesti onnistunut helpottamaan jonkun arkea, antamaan jonkin uuden idean tai vinkkaamaan, miten eläinperäiset tuotteet voisi korvata kasviperäisillä. Suuri kiitos juuri sinulle, lukijani!

Hienoja etappeja ovat olleet muun muassa Kotilieden ruokablogikilpailu ja blogiverkostoon pääseminen sekä tammikuun Vegaanihaaste. Alun perinhän juuri Vegaanihaaste on ollut minulle tärkeä innoittaja vegaaniseen ruokaan tutustumiselle, ja pidin haasteen reseptien laatijoita mielettöminä guruina. Nyt kolmisen vuotta myöhemmin tuntuikin tosi kivalta, kun haasteen reseptipankkiin pääsi mukaan jokunen omakin reseptini.

Hankalinta on ollut ajan löytäminen bloggaamiseen. Vaikka blogin pitäminen on mieluista ja tärkeää, ei se kuitenkaan ole maailman tärkein asia, ja siksi se joutuu usein väistymään erilaisten arjen välttämättömyyksiä tieltä. Esimerkiksi nukkumisen! Olen kuitenkin päättänyt ajatella, että se ei haittaa: blogi se on vähän harvemminkin ilmestyvä blogi. Voi olla, että tiheämpi postaustahti kasvattaisi lukijoiden kokonaismäärää, mutta ei suuri lukijamäärä ole minulle mikään itseisarvo. Mieluummin kunnollista sisältöä ja edes jokunen tyytyväinen lukija kuin pakkotahtista tuottamista, jonka lopputulos ei tunnu itsestä hyvältä. Olen kuitenkin tyytyväinen, että julkaisutahti on pysynyt melko säännöllisenä, jokseenkin viikoittaisena. Mihinkään kolme kertaa viikossa -osastoon en kyllä tässä elämäntilanteessa kykene.

Blogin syntymäpäivä meni ohi vähän varkain, kun en päivätyökiireiden ja muiden velvoitteiden takia ehtinyt suunnitella mitään huikeaa juhlaspektaakkelia. Eipä hätää kuitenkaan, koska ehtiihän sitä synttäriä juhlistaa pari viikkoa jälkikäteenkin vaikka tällaisella yksinkertaisella piirakalla. Suolainen piirakka on mielestäni kivaa ja kätevää juhlatarjottavaa, mutta vegaanisista resepteistä ei ainakaan ole minun silmiini osunut mitään valtaisaa ylitarjontaa.

Tämä piirakka on sen verran helppo tehdä, että näitä jaksaa tarvittaessa tehdä juhliin useammankin. Toisaalta ruokaisa ja jokseenkin terveellinen piirakka sopii hyvin myös arkiruuaksi vaikkapa salaatin kanssa.

Käytin valmista pakastettua piirakkataikinaa, joita löytyy hyvin myös vegaanisina. Vegaanituotteet-sivusto on taikinan löytämisessä hyvä apu. Kuvan piirakassa taikinana on Myllyn paras -merkkinen neljän viljan ruokapiirakkataikina, joka sopii sellaisenaan pyöreään vuokaan eikä vaadi kaulimista. Olen kokeillut tätä muillakin valmistaikinoilla ihan hyvin tuloksin.

Tässäkin piirakassa hyödynnetään sitä soijajugurtin hienoa superominaisuutta, että se hyytyy paistettaessa. Samaa ilmiötä voi ihailla esimerkiksi tässä juustokakussa. Sipulinmakuisen kaurakerman voi korvata maustamattomallakin - siinä tapauksessa täytteeseen voi ehkä lisätä ripauksen sipulijauhetta.

Nyhtökaurapiirakka

1 pkt valmista piirakkataikinaa (suolaista)

1 pkt nyhtökauraa (nude)

1 paprika

2 dl soijajugurttia

2 dl sipulinmakuista kaurakermaa

1 rl öljyä

1 tl sitruunamehua

1 tl agavesiirappia (tai muuta makeutusta)

1/2 tl savupaprikajauhetta

1/2 tl juustokuminaa

1. Käsittele piirakkataikina paketin ohjeen mukaan. Kuutioi paprika.

2. Sekoita kulhon pohjalla öljy, sitruunamehu, agavesiirappi, savupaprikajauhe ja juustokumina. Kääntele nyhtökaura joukkoon niin, että mausteliemi tarttuu siihen mahdollisimman tasaisesti.

3. Lisää täytteeseen soijajugurtti, kaurakerma ja paprikakuutiot.

4.. Kaada täyte piirakkapohjan päälle. Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia.


Vaivalloisuusaste: Helppo, koska puolivalmisteita hyödynnetään melkein kaikessa missä voidaan.

2-vuotiaan arvio: Ei suostunut tällä kertaa maistamaan ollenkaan. Edellisellä kerralla muistelen, että olisi vähän jopa syönyt.

Superhelppo purjo-perunasosekeitto voipavuilla

Tässä tulee keitto, jolla on tavalliseen purjo-perunakeittoon verrattuna kaksi superominaisuutta:

1. Se on erittäin nopea valmistaa

2. Se sisältää proteiinin lähteen

Supernopeus selittyy sillä, että kokonaisten perunoiden sijaan käytetään pakastettua perunamuusiainesta. Käytin Oolannin perunasoseainesta, joka sisältää pelkkää perunaa helppokäyttöisessä muodossa. Tuotetta valitessaan kannattaa kutenkin olla tarkkana, koska joillakin merkeillä on ymmärtääkseni myös maitoa sisältäviä perunamuusiaineksia, eikä keitosta silloin tietenkään tule vegaaninen.

Proteiinipitoisuuden salaisuus puolestaan ovat voipavut eli isot valkoiset pavut, jotka soseutetaan keiton joukkoon. Miedon makuiset pavut eivät juuri vaikuta keiton makuun mutta ravintoarvoon kylläkin.

Olen aina tykännyt purjo-perunasosekeiton mausta, mutta sitä on harvemmin tullut itse laitettua. Ilman erityistä proteiininlähdettä se on ehkä tuntunut turhan heppoiselta ja alkuruokamaiselta, ja toisaalta perunoiden kuorimisessa on aina tietty vaiva. Voipavuilla ja perunamuusiaineksilla nämä heikkoudet saadaan kuitenkin selätettyä, ja keitosta tulee täysipainoinen ja helposti valmistuva ruoka. 

Eipä tässä sitten muuta kuin keittelemään ja soseuttelemaan vaan! Ja tietty herkuttelemaan!

Purjo-perunasosekeitto voipavuilla

1 purjo

400g (1ps) pakasteperunasoseainesta

öljyä

8 dl vettä

285 g (1pkt) isoja valkoisia papuja (käyttövalmiita)

1 kasvisliemikuutio

2 dl kaurakermaa

suolaa

mustapippuria

muskottipähkinää

1. Pilko purjo ja kuullota sitä hetki öljyssä kattilan pohjalla.

2. Lisää perunasoseaines, vesi ja kasvisliemikuutio. Sekoita.

3. Keitä kunnes purjo on pehmeää. Lisää valutetut pavut ja kaurakerma. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa vettä.

4. Kuumenna vielä kiehuvaksi ja mausta suolalla, mustapippurilla ja muskottipähkinällä.

Vaivalloisuusaste: Tosi helppo, purjon pilkkominen on ainoa vähänkään työläämpi tehtävä.

2-vuotiaan arvio: Kieltäytyi ehdottomasti maistamasta. Enimmillään suostui maistamaan keittolautasessa olevan lusikan kädensijaa.

Nyhtökaurastifado - pitkään haudutettu pataruoka

Pitkään haudutetut pataruuat eivät ole lihansyöjien yksinoikeus, vaan ne onnistuvat hyvin myös kasvisversioina! Tässä kreikkalainen mausteinen pataruoka stifado valmistuu niin, että naudanlihan tilalla onkin nyhtökauraa.

Stifadon mausteet vaihtelevat hiukan reseptistä riippuen, mutta yleensä siinä vaikuttaisi olevan ainakin kanelia, laakerinlehteä, valkosipulia, rosmariinia, punaviinietikkaa ja joskus myös oikeaa punaviiniä - siis kerrassaan mainioita makuja. Tein nyt viinittömän version, koska en jaksanut lähteä Alkoon, enkä kyllä lopputuloksestakaan jäänyt viiniä kaipaamaan. Jos kuitenkin haluat, voit korvata osan vedestä punaviinillä.

Lihan tilalle pataruuan proteiininlähteeksi minulle tuli äkkiseltään mieleen kolme vaihtoehtoa: seitan, soijasuikaleet ja nyhtökaura. Päädyin nyhtökauraan osin siksi, että se on helpointa käyttää, osin siksi, että olen viime aikoina ollut erityisen innoissani nyhtökauran hyvästä ravintoarvosta. Pakkasella tarvitsee riittävän tuhdit eväät, ja nyhtökaura laadukkaine proteiineineen varmistaa hyvin, ettei ihan heti tule uudestaan nälkä.

Stifado ei nyhtökauraversiona vaadi yhtä pitkää haudutusaikaa kuin lihasta tehtynä. Nyhtökauraa itseään ei tarvitse tai oikeastaan kannatakaan juuri hauduttaa, koska se pehmenee helposti. Haudutin stifadon muita aineksia ensin tunnin ja lisäksi nyhtökauran mukaan puoleksi tunniksi. Nyhtökaura pehmeni jonkin verran mutta pysyi kuitenkin ehjinä paloina. Se muistutti suutuntumaltaan ehkä lähinnä jauhelihaa sikäli kuin nyt jauhelihan suutuntuman muistan.

Jos haluat säilyttää nyhtökauran sitkeämpänä, varmasti jo vartin hauduttaminen riittää siihen, että kastikkeen maut ehtivät tarttua. Toisaalta taas kastikkeen muita aineksia voit hauduttaa pitempäänkin kuin ohjeessa sanotaan, jos haluat erityisesti syventää makuja. Omasta mielestäni tunti oli kyllä jo ihan riittävä.

Tästä tuli mielestäni tosi hyvän makuista, ja koko perhe tuntui olevan samaa mieltä. Kasvissyöjänä huomaan kaivanneeni tämäntyylistä ruokaa, enkä ole mihinkään vastaavaan juuri törmännyt ulkona syödessäni. Onneksi valmistus on helppoa! Kun jaksaa kuoria ja pilkkoa sipulit ja mitata ainekset vuokaan, loppu hoituu itsestään uunissa.

Nyhtökaurastifado

500 tomaattimurskaa
5 dl vettä

n. 500 g salotti- ja/tai keltasipuleita

6 valkosipulikynttä

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 dl tomaattipyreetä

1/2 dl punaviinietikkaa

2 kanelitankoa

3 laakerinlehteä

1 kasvisliemikuutio

1 rkl sokeria

2 tl suolaa

2 tl rosmariinia

1 tl mustapippuria

2 pkt nyhtökauraa (nude)

persiljaa

1. Kuori ja lohko sipulit ja valkosipulit.

2. Laita kaikki ainekset nyhtökauraa ja persiljaa lukuunottamatta uunivuokaan tai -pataan.

3. Paista kannella tai foliolla peitettynä 200 asteessa 60 minuuttia.

4. Lisää nyhtökaura ja paista vielä 30 minuuttia.

5. Koristele persiljalla ja tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.

Vaivalloisuusaste: Helppo, mutta valmistuksen passiivinen vaihe - suomeksi sanottuna paistuminen - vie aikaa.

2-vuotiaan arvio: "Nyhtökaura hyvää. Lisää nyhtökauraa."

Panang curry -linssikeitto

Tämä keitto on paitsi hyvänmakuista ja helppoa valmistaa, myös ratkaisu todelliseen ensimmäisen maailman ongelmaan: kaapissa pyörivien eksoottisten maustetahnojen loppusijoitukseen.

Kaikki ruokahävikki on harmillista, mutta ylihintaisten tahnojen kohdalla tuntuu erityisen hölmöltä, jos niitä ei käytetä kuin johonkin yhteen ruokalajiin, ja loppu jää kaappiin pilaantumaan.

Laitoin jokin aika sitten nyhtökaurarendangia Hannan sopan ohjeella, ja sitä varten tuli hankittua sitruunaruohotahnaa ja kaffirlimen lehtiä. Rendang olikin hyvää, voin suositella! Purkeista jäi kuitenkin aika paljon jäljelle.

Päätin sitten käyttää maustejämiä linssikeittoon, johon yhdistin myös panang curry -tahnaa. Yhdistelmä kuulosti lähtökohtaisestikin hyvältä, mutta olin yllättynyt, miten herkullista tästä kätevästä hävikkiruuasta tulikaan.

Sitruunaruohotahnan sijaan voi toki käyttää myös tuoretta sitruunaruohoa, jota saa etnisistä kaupoista varmasti edullisemmin kuin tahnaa lähikaupastamme. Samoin kaffirlimen lehdet ovat varmasti halvempia etnisissä kaupoissa kuin tavallisten kauppojen purkitettuina merkkituotteina.

Tämän keiton mausteita voi hyvin varioidakin, ja jos esimerkiksi sitruunaruoho tai kaffirlime puuttuu, keitosta tulee todennäköisesti silti hyvää. Panang curry -tahnan kyljestäkin voi luntata inspiraatiota ja lisätä keittoon ekstra-annoksen jotakin mausteseoksen ainesosiin kuuluvaa maustetta.

Jos maustetahnat ovatkin vähän kalliita, linssit ovat sitäkin edullisempia, ja muutenkin keitto syntyy aika tavallisista aineksista. Kokonaisuus on sopivan mausteinen ja lämmittää mukavasti pakkasen paukkuessa.

Oletko jo kokeillut hieman samantyylistä keittoa beluga-linsseistä? Täällä ohje: Ylellisen yksinkertainen linssikeitto

Panang curry -linssikeitto

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

n. 2 cm pala inkivääriä

500 g tomaattimurskaa

1,5 dl punaisia linssejä (kuivia)

1 rkl panang curry -tahnaa

2 tl sitruunaruohotahnaa

3 kaffirlimen lehteä

1 tl kasvisliemijauhetta

n. 5 dl vettä

2 dl kookosmaitoa

öljyä

1. Kuori ja silppua sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Kuullota niitä kattilan pohjalla öljyssä ja lisää joukkoon maustetahnat. Jatka paistamista pari minuuttia.

2. Lisää tomaattimurska, kasvisliemijauhe, vesi, kaffirlimen lehdet ja huuhdotut linssit.

3. Keitä noin 10 minuuttia tai kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää tarvittaessa vettä.

4. Poimi kaffirlimen lehdet pois, lisää kookosmaito, kuumenna vielä ja soseuta keitto sauvasekoittimella.

Vaivalloisuusaste: Tosi helppo, kun vain saa sipulit ja inkiväärin kuorittua ja paloiteltua.

2-vuotiaan arviota ei tällä kertaa saatu, koemaistaja ei ollut ruoka-aikaan kotona.

Mausteinen soija-kaalipata

Kaalia kannattaa syödä, se on edullista ja terveellistä - mutta mihin sitä laittaisi? Tässä helppo ja selkeä kaalipata, joka muistuttaa hieman kaalilaatikkoa mutta on vaivattomampi valmistaa. Koko ruokalaji valmistuu samassa padassa, eikä erillistä uunivuokaa tarvita.

Makumaailmaltaan tämä ei ole ihan perinteinen kaalilaatikko. Otin maustamiseen mallia tästä Ruokakonttuurin gruusialaisesta kaalilaatikosta, joka on varmasti hyvää sellaisenaankin. Yhdistin kuitenkin sen gruusialaistyyliset mausteet Elina Innasen Vegaanin keittiössä -kirjasta löytyvän soijarouhe-kaalipadan valmistustapaan, ja yhdistelmä olikin aika mukava. Verrattain helppoa ja herkullisen makuista.

Tähän tulee paljon kasviksia, joten kuorimisen ja pilkkomisen vaivalta ei voi välttyä. Pilkkomisen jälkeen valmistus sujuu kuitenkin helposti, ja ruokaa voi tehdä kerralla ison satsin, josta riittää moneksi päiväksi tai vaikka pakastimeen.

Mausteinen soija-kaalipata

n. 400 g valkokaalia

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 porkkana

1,5 dl tummaa soijarouhetta

2 dl kaurakermaa

140 g tomaattipyrettä

1 kasvisliemikuutio

1,5 tl paprikajauhetta

0,5 tl mustapippuria

2 tl timjamia

1 tl meiramia

chilihiutaleita

1,5 dl tummaa pikariisiä

n. 6-7 dl vettä

öljyä

1. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja pilko sipuli, valkosipuli ja porkkana.

2. Kuullota sipuleita tilkassa öljyä. Lisää soijarouhe, kasvisliemikuutio, paprikajauhe ja mustapippuri. Turvota soijarouhe lisäämällä joukkoon vähitellen noin 1,5 dl vettä. Lisää vettä aina uudestaan vasta kun soijarouhe on välillä paistunut kuivaksi.

3. Lisää kaali, porkkana, loput mausteet, kaurakerma ja tomaattipyre sekä n. 5 dl vettä. Hauduta keskilämmöllä n. 15 minuuttia tai niin kauan että kaali ja porkkana alkavat olla hieman pehmeitä.

4. Lisää riisi ja tarvittaessa myös jonkin verran vettä. Hauduta vielä 10-15 minuuttia tai niin kauan, että riisi on kypsää.

Vaivalloisuusaste: Ei mikään pikaruoka, mutta tavallista kaalilaatikkoa helpompi.

2-vuotiaan arvio: Noukki haarukalla muutaman soijarouhehippusen maistettavaksi, mutta syömiseksi sitä ei oikein voi kutsua.

Smoothiebowl - värikäs vitamiinikulho

Yksinkertaiset jutut ovat usein niitä parhaita. Niin kuin nyt vaikka hedelmät. Huippua kamaa, ja melkein joka kaupasta löytyy monipuolinen valikoima, jota tulee yleensä hyödynnettyä ihan liian suppeasti. 

Flunssan kourissa viruessani en ole jaksanut pitää kiinni kovin terveellisistä ruokailutottumuksista, vaikka silloinhan vitamiinit juuri olisivat olleet tarpeen. Nyt alkoikin tuntua, että se mitä tarvitsen, on ihan vain sekoitus mahdollisimman montaa hedelmää. 

 Siispä hedelmät blenderiin ja menoksi!

 Koristellut smoothiebowlit näyttävät kivoilta kuvissa, mutta olen yleensä itse pitänyt koristelemisen vaivaa vähän turhana. Olen ehkä ollut väärässä: koristeltuna kulho näyttää paljon piristävämmältä ja lisäksi koristeet tuovat kivaa suutuntumaa. 

Tämä smoothie on kohtalaisen kirpeä. Jos haluat lisää makeutta, lisää joukkoon taateli tai pari.

Värikäs vitamiinikulho

 1 banaani 

1 appelsiini 

1 kiivi 

1 dl puolukoita

(1-2 taatelia)

koristeluun esim. kookoshiutaleita, cashewpähkinöitä ja kiiviviipaleita

1. Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi smoothieksi.

2. Kaada kulhoon ja koristele haluamillasi lisukkeilla.

Vaivalloisuusaste: Helppo ja nopea, koristelun voi tarvittaessa jättää väliin.

2-vuotiaan arvio: Taatelitonta versiota maistoi lusikallisen ja häipyi sen jälkeen paikalta tyrmistyneen näköisenä. Taatelillista, ehkä vähän vähemmän puolukkaa sisältänyttä versiota sen sijaan joi puoli lasillista.